Tekoäly tehostaa luovaa markkinointityötä
”Tekoäly tarkoittaa keinotekoisesti luotua älyä. Käytännössä se on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettäviä toimintoja. Tekoäly pyrkii jäljittelemään ihmisen ajatusmalleja, sillä se päättelee asioita ihmisen luoman tietomäärän perusteella.”
Jotakuinkin näin Bing-hakukoneen tekoälyavusteinen chatbot määrittelee tekoälyn. Chatbotin vastaus oli alun perin kapulakielinen ja toisteinen, mutta sisällöntuottaja auttoi muotoilemaan siitä luontevaa ja luettavaa.
Tiedonhaku onkin mainio esimerkki siitä, miten tämä uusi työkalu voidaan valjastaa auttamaan luovan markkinointityön tekijöitä.
”On turha pelko, että tekoäly veisi luovien ihmisten työt. Tekoäly on kaveri, jota luovassa työssä voi hyödyntää hiomaan omat visiot timanteiksi. Se nostaa tekemisen tasoa ja tehostaa työskentelyä”, summaa Myynninmaailman kehitysjohtaja Arto Remes.
Tekoäly tehostaa markkinoinnin suunnittelua ja toteutusta
Remes itse käyttää tekoälyä markkinoinnin suunnittelussa. Lisäksi hän mentoroi kollegoitaan siinä, miten tekoälyn voisi parhaiten valjastaa sisällöntuottajien, valo- ja videokuvaajien, koodarien ja UX/UI-suunnittelijoiden työn tueksi.
”Tekoäly on mainio ideointiapuri. Siltä voi esimerkiksi kysyä mielipidettä sisältöteemoihin tai mainonnan kohdentamiseen tietyille asiakasryhmille. Lähtökohta on, että tekoäly avustaa ihmisiä työssä ja auttaa ratkomaan siinä ilmeneviä haasteita”, Remes kuvailee.
Remes on innostunut esimerkiksi kuvankäsittelyyn tarkoitetusta Adobe Photoshopin uusista beta-testauksessa olevista ominaisuuksista, joiden hän uskoo nopeuttavan valokuvaajien ja kuvankäsittelijöiden työtä merkittävästi.
”Kuvien luomiseen tarkoitetulle Midjourneylle voi nykyään antaa jo selkokielisempiä pyyntöjä eikä pelkästään monimutkaisia prompteja. Ohjelma myös tuottaa yhä fotorealistisempia kuvia ja osaa esimerkiksi laajentaa jo luotua kuvaa.”
Vinkkejä tekoälyn hyödyntämiseen luovassa markkinointityössä
Sisällöntuotantoon: Muun muassa Bingin tekoälypilotti voi auttaa tiedonhaussa ja ChatGPT lisäksi tyhjän paperin kammon selättämisessä, aiheiden kartoittamisessa, raakaversioiden luomisessa ja sisältöjen rikastuttamisessa.
Valokuvaukseen ja kuvankäsittelyyn: Photoshopin beta-testauksessa olevat ominaisuudet ja Midjourney-kuvanluontiohjelma auttavat kuvanmuokkauksessa ja -parantamisessa. Lisäksi tekoäly voi auttaa kuvien tunnistamisessa ja luokittelussa, kuvien sisällön analysoimisessa ja niiden käyttötapojen ennustamisessa.
Videokuvaukseen: Tekoälyavusteiset keskusteluohjelmat voivat auttaa videokäsikirjoituksen luomisessa. Tekoälyä voi hyödyntää myös videoiden editoinnissa, analysoimisessa ja tekstityksessä.
Koodaamiseen: Tekoäly voi auttaa koodin kirjoittamisessa ja testaamisessa, koodin optimoinnissa ja virheiden korjaamisessa muun muassa WordPress-ympäristössä.
UX/UI-suunnitteluun: Tekoäly voi auttaa käyttäjien käyttäytymisen analysoimisessa ja ennustamisessa, käyttöliittymien suunnittelussa ja testauksessa sekä käyttökokemuksen parantamisessa.
UX/UI-suunnittelija käyttää tekoälyä koodauksen apuna
Myynninmaailman johtava UX/UI-suunnittelija Jukka Timonen on hyödyntänyt tekoälyä muun muassa asiakkaiden WordPress-verkkosivujen koodauksessa.
”Olen valjastanut tekoälyn kirjoittamaan minulle valmista koodia, jota tarvitsen verkkosivun valmistukseen. Olen kiinnostunut hyödyntämään tekoälyä myös valokuvapuolella, mutta toistaiseksi tekoälyn kuvat logoista, laitteista, palveluista ja todellisista henkilöistä eivät ole niin hyviä kuin tarvitsisin.”
Timonen toivoo, että jatkossa tekoäly voi hoitaa tylsät rutiinihommat hänen puolestaan ja hän itse saa keskittyä yksityiskohtien parissa näpertelyyn. Remes huomauttaa, että tekoälyä voi halutessaan hyödyntää myös päinvastoin pikkuasioiden ratkomisessa, jos itse haluaa mieluummin keskittyä suurten linjojen työstämiseen.
”Jokaiselle löytyy tapa hyödyntää tekoälyä omaa työskentelyä parhaiten tukevalla tavalla. Parhaimmillaan ihminen alkaa ajatella työssään strategisemmin, kun tekoäly hoitaa itseä vähemmän kiinnostavat hommat.”
Tekoälyn mahdollisuuksiin voi tutustua myös vapaa-ajalla
Sekä Remes että Timonen ovat löytäneet hauskoja ja käytännöllisiä keinoja tekoälyn hyödyntämiseen myös vapaa-ajallaan.
”Pyysin ChatGPT:tä suunnittelemaan lomareissuohjelman Pariisiin, ja hotellin sijainnin perusteella se niputti kiinnostavat museot, ravintolat ja tapahtumavinkit näppärästi hotellin lähialueelle. Tällaisia matkasuunnitelmapalveluita myydään myös rahalla, mutta tekoäly hoiti homman ilmaiseksi ja näppärästi,” Remes vinkkaa.
Timonen kertoo haaveilleensa pitkään tietokonepelin koodaamisesta, ja tekoäly on nopeuttanut unelman toteutumista merkittävästi. Muitakin tekoälyvinkkejä hänellä piisaa.
”Netissä liikkuva tarina kertoo kaverista, joka pyysi tekoälyä laskemaan, mahtuuko uusi televisio auton peräkonttiin ja vastauksena hän sai jopa ohjeet siihen, missä kulmassa töllö sujahtaa parhaiten luukusta sisään. Aiemmin olisi pitänyt ottaa mittoja, laskea päässä ja kokeilla käytännössä päästäkseen samaan tulokseen.”
Tekoälyn mahdollisuuksiin kannattaa tutustua myös YouTubessa, josta löytyy valtavasti aiheeseen liittyvää sisältöä. Lisäksi tarjolla on paljon webinaareja, podcasteja ja erilaisia kursseja: tekoälyn perusteisiin voi tutustua ilmaiseksi esimerkiksi Helsingin Yliopiston Elements of AI -kurssilla.
Tekoäly integroituu luoviin ohjelmistoihin
Timonen toteaa, että tekoäly työkaluna on vielä lapsenkengissä, mutta sen kehitystä on kiinnostavaa seurata.
”Odotan sitä aikaa, kun tekoäly sisällytetään kiinteästi käytössäni oleviin työkaluihin kuten suunnitteluohjelmistoihin. Silloin tekoäly voi auttaa kehittämään omaa osaamistani nopeammaksi ja tehokkaammaksi varsinkin koodauspuolella.”
Tekoäly on jo integroitumassa moniin Googlen ja Microsoftin sovelluksiin kuten Workspaceen ja Microsoft 365:een.
”Pikkuhiljaa tekoälystä tulee ilmiselvä ja lähes huomaamaton, kiinteä osa luovia ohjelmistoja ja sen käyttäminen automatisoituu”, Remes uskoo.
Tietosuoja- ja mainehaittapulmat odottavat ratkaisua
Vaikka tekoäly on näppärä työkaveri, se tuo mukanaan myös haasteita ja eettisiäkin ongelmia. Tällä hetkellä suurimmat uhat liittyvät tietosuojaan.
”Markkinoinnin suunnittelussa tai muussakaan tekemisessä ei kannata antaa tekoälylle yksilöiviä tietoja. Tietosuojaan liittyvät asiat tulee ratkaista täsmällisemmin, jotta työkalua voi luotettavasti hyödyntää kaikessa tekemisessä. Tulevaisuudessa myös yritysten sisäiset tekoälyt tulevat varmasti yleistymään”, Remes pohtii.
Toinen ongelma liittyy tekoälyn generoimien tekstien potentiaaliseen mainehaittaan. Tekoäly on toistaiseksi huono myöntämään omaa tietämättömyyttään, joten se saattaa tietoja yhdistellen keksiä vastauksia asioihin. Siksi ihmisen on tärkeää varmistaa, että tekoälyn luoma tieto on totta, tekstin sävy ja konteksti sopivat yrityksen brändiin ja tekstit puhuttelevat asiakkaita oikealla tavalla.
”Tekoäly vaikuttaa merkittävästi myös tiedonjaon luotettavuuteen. Kiinnostavaa on pohtia myös sitä, kuinka eettistä on antaa tekoälyn generoida esimerkiksi videoita tai ääniraitoja todellisista ihmisistä – onko silloin kyse identiteettivarkaudesta? Onkin hyvin mahdollista, että todellisten kohtaamisten tärkeys kasvaa tekoälyn yleistymisen myötä”, Remes lisää.
”Uskon, että ihmisten tekemän taiteen ja sisältöjen arvo ja merkitys kasvaa, kun tekoäly valtaa jalansijaa. On tärkeää, että meillä säilyy kosketuspintaa inhimilliseen luovuuteen, jossa on jotain aitoa ja omaa”, Timonen summaa.
